Menikö hermot?

                                   

Kaikilla meillä on hermosto, mutta tiedätkö mitä ja missä? Hermosto hermottaa mm. meidän sisäelimiä ja kuljettaa viestejä aivojen ja muiden kehonosien välillä. Hermoratahieronnassa otetaan huomioon hermoradat, mutta hoidon kokonaisuuteen liittyy toki paljon muutakin. Ääreishermoston tehokuntoutus on ihmisen kokonaisvaltaista hoitoa, kehon ääreishermoston käsittelyä, huomioiden poikittaiset ja pitkittäiset hermoradat, iso-ja pikkuaivot, keski- ja väliaivot sekä aistit. Hoidolla kuntoutetaan ihmisen ääreishermosto niin hyvin, että saadaan myös keskushermosto toimimaan kunnolla. Näitä kun luet, huomaat kuinka hieno järjestelmä hermosto on. Se on myös haavoittuvainen; kun viesti ei kulje hermosolujen välillä, niin ongelmia syntyy. Esimerkiksi leikkauksessa saatetaan vaurioittaa hermostoa. Itselläni nilkassa tuntuu yhä ihon tunnottomuutta ja ”pistelyä”, kun nivelsiteen repeytymisen jälkeen jouduin leikkaukseen muutama vuosi sitten. (ihan vain judo-harjoitusten lämmittelyssä repesi). Myös pinnetilat tai muut sellaiset häiritsevät hermoston tilaa. Aistimukset perustuvat hermoston toimintaan (näkö, haju, kuulo, tunto, kipu, tasapaino, lämpötila). Oppiminen ja muistaminen ovat riippuvaisia hermostomme toiminnasta, samoin tajunta ja muut psyykkiset toiminnot. Eli ihan keskeiset piuhat ne ovat meidän toiminnassa! 🙂

Hermosto on elimistön tietojenkäsittely- ja säätelyjärjestelmä.
Se ohjaa, valvoo ja säätelee kehon toimintoja.

On se vaan hieno keksintö! 🙂 

Meidän elimistö koostuu lukemattomista soluista, mutta kaikkien solujen pitää kommunikoida keskenään, vaikkei eri soluilla olisikaan fyysistä kosketusta. Hermosolujen pitää kommunikoida tehokkaasti toistensa kanssa pitkienkin välimatkojen päästä. Hermosolukimpuista muodostuvat meidän hermot.

Rakenteellisesti meidän hermosto jakaantuu keskushermostoon ja ääreishermostoon.
Keskushermosto = aivot, aivorunko ja selkäydin
Ääreishermosto = aivoista ja selkäytimestä muualle kehoon tulevat ja sieltä takaisin viestejä välittävät hermot.

Ääreishermosto ulottuu meissä kaikkialle elimistöön.

Aivohermoja on 12 paria, jotka lähtevät suoraan aivoista, useimmat niiden alapinnalta.
Ensimmäiseksi hermopariksi sanotaan hajuhermoja. Ne ovat nenäontelon limakalvon hajureseptoreista alkunsa saavia hermosyykimppuja, jotka tunkeutuvat seulaluun reikien läpi ja liittyvät isoaivojen otsalohkon alapuolella sijaitsevaan hajukäämiin. Kuten arvata saattaa, hajuhermo vastaa hajuaistin toiminnasta.

Toinen aivohermo on näköhermo. Se on paksu, kaapelimainen hermo, joka kuljettaa näköimpulsseja silmän verkkokalvolta aivoihin. Osa näköhermon hermosyistä risteytyy vasemmalta oikealle ja päinvastoin aivolisäkkeen yläpuolella sijaitsevassa näköhermoristissä.

Kolmas aivohermo on silmän liikehermo. Se hermottaa neljää silmänliikuttajalihasta, joiden avulla onnistuu mm. silmän kääntämiset ylös,alas, sisäänpäin. Se hermottaa myös yläluomen kohottajalihasta.

Neljäs aivohermo on telahermo, joka hermottaa yhtä silmänliikuttajalihasta, mikä kääntää silmää sisään- ja alaspäin.

Viides aivohermo on kolmoishermo. Se on kasvojen suurin tuntohermo. Se on myös puremalihasten liikehermo. Nimensä mukaisesti siinä on kolme päähaaraa, ylin haaroista on silmähermo, joka hermottaa silmän, otsan ja päälaen alueita. Myös nenän aluetta. Keskimmäinen haara on yläleukahermo, joka hermottaa yläleuan aluetta, hampaita ja sivuonteloita. Alin haara on alaleukahermo, joka puolestaan hermottaa alaleuan aluetta, hampaineen.

Kuudes aivohermo on loitontajahermo. Se hermottaa yhtä silmänliikuttajalihasta, silmää ulospäin kääntävää ulkosuoraa silmälihasta.

Seitsemäs aivohermo on kasvohermo (naamahermo). Se on kasvolihasten liikehermo. Se hermottaa myös makusilmuja kielen etummaisella alueella, kyynel- ja sylkirauhasia, korvalehteä ja korvakäytävän ihoa.

Kahdeksas aivohermo on kuulo-tasapainohermo. Se on aistitoimintoja välittävä hermo. Se tuo ääniaaltojen aikaansaamia kuuloimpulsseja sekä liike- ja asentoimpulsseja sisäkorvasta.

Yhdeksäs aivohermo on kieli-kitahermo. Se toimii kielen takaosan makuhermona ja hermottaa nielun lihaksia, motorisesti osallistuu nielemisrefleksiin. Se tuo myös tuntoimpulsseja mm. nielun seinämistä.

Kymmenes aivohermo on kiertäjähermo eli vagushermo. Sen hermosyyt osallistuvat useisiin elintärkeisiin toimintoihin, kuten sydämen sykkeen, hengityksen ja ruoansulatuksen säätelyyn. Kiertäjähermon päärungot kulkevat kaulan kahta puolta pallean läpi vatsaan ja lantion alueelle. Se hermottaa rinta- ja vatsaontelon sisäelimiä, kurkunpään lihaksia ja ulkokorvaa.

Yhdestoista aivohermo on lisähermo. Se hermottaa epäkäslihasta ja päänkiertäjälihasta. Lisähermo hermottaa myös kurkunpään ja nielun lihaksia.

Kahdestoista aivohermo on kielen liikehermo. Arvatenkin se hermottaa kielilihaksia.

Selkäydinhermoja on 31 paria.

Niillä tarkoitetaan selkäytimestä pareittain lähteviä ääreishermoja. Selkäydinhermot on nimetty  niiden selkärankanikamien mukaan, joiden kohdalta ne lähtevät.

Selkäydinhermot jaetaan kaula-, rinta-, lanne-, risti- ja häntähermoihin.

Kaulahermoja on 8 paria, vaikka kaulanikamia on vain 7, koska ensimmäinen kaulahermo lähtee kallon alta. Kahdeksan kaulahermoparin haarat yhtyvät osin toisiinsa muodostaen kaksi hermopunosta (plexuksia): kaulapunoksen (C1-C4) ja olkapunoksen (C5-C8 ja Th1). Punokset hermottavat pään takaosia, kaulaa, hartioita, käsivarsia ja käsiä sekä palleaa.

Liikehermosyitä sisältävät selkäydinhermot lähtevät selkäytimestä etujuurena ja tuntohermosyitä sisältävät selkäydinhermot lähtevät takajuurena. Hermosyyt tulevat selkärangankanavasta ulos nikamien väliaukkojen kautta ja yhtyvät sitten yhdeksi sekahermoksi. Sekahermolla on selkärangan ulkopuolella yhteyksiä myös sympaattiseen hermorunkoon.

Rintahermoja on 12 paria. Rintahermot eivät muodosta punoksia. Ne kulkevat suoraan kylkiluuvälilihaksiin, syviin selkälihaksiin ja vatsan alueelle. Ylin rintahermo (Th1) katsotaan kuuluvan olkapunokseen.

Lannehermoja on 5 paria. Neljä viidestä lannehermoparista (L1-L4) muodostaa lannepunoksen, joka hermottaa alaselän lisäksi osaa alarajoista. L4 ja L5 ovat yhteydessä ylimpään ristihermoon (S1-S4)

Ristihermoja on 5 paria. Häntähermoja on yksi pari.

Ristiselän  alueen selkäydinhermot muodostavat kaksi punosta, ristipunoksen (L5-S3) ja häntäpunoksen (S4-S5 ja häntähermo), jotka hermottavat reisiä, alaraajan lihaksia ja ihoa sekä peräaukon ja sukuelinten alueen.

Ääreishermosto jaetaan vielä somaattiseen hermoston ja autonomiseen hermostoon.

Somaattinen hermosto vie tietoa keskushermostosta luustolihaksiin, eli poikkijuovaisiin lihaksiin. Somaattinen hermosto saa lihaspumpun toimimaan ja ohjaa lihasliikkeitä. Se on tahdonalainen hermosto.

Autonominen hermosto vie tietoa keskushermostosta sileisiin lihaksiin, sydänlihakseen ja rauhasiin. Se on suurimmalta osin tahdosta riippumaton, joten siihen ei voi itse oikein vaikuttaa. Ihminen ei pysty havaitsemaan suurinta osaa autonomisen hermoston toiminnoista.  Se säätelee  elimistön perustoimintoja, kuten hengitystä, verenkiertoa, aineenvaihduntaa, ruoansulatusta ja umpieritysjärjestelmää. Autonomisen hermoston toimintoja ovat myös hikoilu kuumassa ja kun pelästyt, sydämen sykkeesi kiihtyy. Ne ihminen kyllä pystyy havaitsemaan. Punastuminen on myös autonomisen hermoston tekeleitä.

Lihasten toimintaan vaikuttavat aistit sekä niiden hermosolut kuuluvat myös tähän hermostoon. Autonominen hermosto reagoi eri kudoksista tuleviin viesteihin ja se vastaa siitä, että elimistömme mukautuu sisässämme tapahtuviin muutoksiin. Autonomisen hermoston päätehtävänä on sopeuttaminen. Autonomista hermostoa on meissä kaikkialla.

Autonominen hermosto jakaantuu vielä parasympaattiseen hermostoon ja sympaattiseen hermostoon (sympatikus).

Sympaattinen hermosto joka aktivoituu mm. stressissä tai kriisitilanteissa, esimerkiksi kun ihminen vihainen tai peloissaan. Tai jos tulee vaaratilanne ja sinun pitää pinkaista pakoon. Sydämen syke kiihtyy ja iskutilavuus suurenee ja verenpaine kohoaa. Verisuonet supistuvat ihon ja sisäelinten alueella ja veri ohjautuu sydämen ja luustolihasten käyttöön. Ihon väri voi muuttua ”värittömäksi”. Silmien mustuaiset laajenevat. Hengitys tehostuu, kun pienten keuhkoputkihaarojen seinämien sileät lihassyyt veltostuvat ja ilmaa pääsee paremmin keuhkoihin. Ruoansulatus hidastuu ja energia-aineenvaihdunta vilkastuu. Maksan glukogeenista tulee glukoosia verenkiertoon ja sitä kautta myös lihasten käyttöön. Sympaattiset hermosyyt lähtevät selkäytimestä ensimmäisen rintahermon (Th1) ja toisen lannehermon (L2) väliseltä alueelta.

Hermoratahieronta auttaa sinua myös rentoutumaan

Parasympaattinen hermosto aktivoituu levossa, esim. kun nukut tai kun sulattelet ruokaa. Sydämen syke hidastuu, verenpaine laskee ja hengitystiheys pienenee. Ruoansulatuselimistön toiminta vilkastuu. Kortisolin taso laskee (lisämunuaiskuoren hormoni). Myös virtsarakon tyhjentymiseen tarvitaan parasympaattisen hermoston käynnistymistä. Koska parasympaattinen hermosto aktivoituu levossa, niin tästäkin syystä uni ja rentoutuminen on erittäin tärkeää. Solujen valmistus aktivoituu jne.

Hermoja ei kannata menettää! 😀  ….. ainakaan stressaamalla. Jatkuva kiire ja stressi vain aktivoivat riskiä sairastua. Pidetään huolta itsestämme.

Hermoratahieronta on tehokasta paitsi sairauksien hoidossa, myös ennaltaehkäisevänä hoitona ja elimistön tasapainottajana. Se on myös hyvä stressin poistajana, sekä tuo helpotusta masennus- ja jännitystiloissa.

Hoito on tehokasta, mutta lempeää ja rentouttavaa.

Lämpimin terveisin
Susanna