Yhä useimmilla ihmisillä on tuttuja tai perheenjäseniä, joilla on jonkin asteinen muistisairaus. Muistisairaudet lisääntyvät Suomessa ja muissa länsimaissa hurjaa vauhtia väestön ikääntymisen vuoksi. Siihen, miten aivot vanhenevat vaikuttavat mm. ravinto, elintavat, sairaudet ja aivovammat. Yleisin muistisairaus on Alzheimer. Siinä aivoihin kertyy proteiinikertymiä (beeta-amyloideja) eli plakkeja, jotka tuhoavat hermosoluja ja aivoalueita. Aivojen muistikeskus on erityisen herkkä plakin aiheuttamille tuhoille ja vähitellen muisti heikkenee, samalla myös kehon toimintojen kontrolli huononee. Suomessa Alzheimerin tautia sairastaa 70 000 ihmistä. Suurin osa heistä on yli 65 vuotiaita, mutta jo nuoremmillakin sitä todetaan. Alzheimerin perimmäistä syytä ei vielä tiedetä, eikä siihen ole parantavaa hoitoa löydetty.
Ensimmäiseksi heikkenee lähimuisti. On vaikea muistaa mitä juuri äsken tapahtui ja monivaiheisten tehtävien suoriutuminen heikkenee. Usein läheiset huomaavat nämä muutokset, jotain erikoista on nyt tapahtunut esimerkiksi äidissä tai isässä. Oireiden havaitseminen voi olla haasteellista, mutta mitä aikaisemmassa vaiheessa sairautta päästään hoitamaan, sen paremmat ovat tulokset ja potilas saa siitä parhaimman hyödyn. Sairauden etenemistä pystytään hidastamaan.
Pikkuhiljaa sairaus etenee ja tilanteet muuttuvat yhä haasteellisimmiksi ja viimeistään silloin lähdetään lääkärin juttusille.
Kaikilla ei ole sukulaisia tai ystäviä lähellä ja sairaus havaitaan vasta, kun jotain vakavampaa on sattunut. Joskus tilanne voi ajautua siihen, että henkilö tavataan ulkona ilman ulkovaatteita tietämättään itse mihin hän on menossa.
Usein olen hoitanut tällaisia ihmisiä, joille on juuri näin tapahtunut. Se tuntuu surulliselta ja on myös osittain turvallisuusriski, koska sairauden kohdatessa ei muista sammuttaa kuumaa hellaa, uunia tai kahvinkeitintä. Myöskään ei muista syödä tai ei muista oliko syönyt vai ei. Ihminen voi vakuuttaa että on syönyt, mutta jääkaappiin katsottaessa kaikki ruoat ovat vielä syömättä… Epänormaaliin käytökseen kuuluu myös eksyä tutuissa paikoissa tai unohtaa, kuinka suoriutua jokapäiväisestä askareesta kuten hampaidenpesusta. On pelokas, hämmentynyt ja epäileväinen tai riippuvaisuus on lisääntynyt. Unohtaa usein päivittäin käytettäviä sanoja tai termejä. Luottaa liikaa vieraisiin ihmisiin. On menettänyt mielenkiinnon asioihin jotka ennen tuottivat iloa. Tällaisia muutoksia saattaa huomata kun muistisairaus on kohdannut.
Omaisille nämä muutokset ovat todella raskaita ja huoli on kova. Myös se, että esimerkiksi oma äiti ei enää myöhemmässä vaiheessa tunnista lapsiaan on surullista ja siinä käy monenmoisia tunteita läpi. Sairaalassa työskennellessäni tapaan paljon näitä omaisia jotka toisaalta tuntevat voimattomuutta, mutta se, että ”asia on otettu hoitoon” ja jatkohoitopaikkaa suunnitellaan, tuo hieman lohtua ja turvallisuuden tunnetta. Tilanne lapsen ja vanhemman välillä on kääntynyt toisinpäin, lapsi tarvitsi aikanaan vanhempiaan, nyt vanhempi tarvitsee lapsen huolenpitoa ja hellyyttä. Siinä annetaan puolin ja toisin. Näin se elämä menee. Tarvitaan omaisten ja läheisten ymmärrystä siihen, että tästä ei muisti enää parane, vaan heikkenee. Nyt on viimeiset vuodet menossa.
Alzheimerin taudin lisäksi eteneviä muistisairauksia ovat myös Lewyn kappale-tauti, verisuoniperäinen muistisairaus, Parkinsonin taudin muistisairaus sekä otsa-ohimolohkorappeumat.
Ennaltaehkäisy kannattaa
Muistisairauden ehkäisy on aloitettava mahdollisimman aikaisin, jotta ruokavaliolla voitaisiin parhaiten vaikuttaa riskitekijöihin. Muutokset aivoissa alkavat jo vuosikymmeniä aiemmin, ennen ensimmäisten muistiongelmien alkua. Siksi on hyvä aloittaa jo heti lapsena hyvänlaatuinen ruokavalio. Karkit, limut, prosessoitu ruoka, sokeri ja transrasvat eivät todellakaan ole hyvää ravinteikasta ravintoa. Prosessoitua ruokaa ja rasvattomia tuotteita on nykyään kaupan hyllyt pullollaan. Sitä meille tarjotaan, mainostetaan mitä kummallisimpia tuotteita “ruokina” ja niiden terveellisyys jää ehkä hämärän peittoon. Ravinto vaikuttaa ihan hurjasti meidän olotilaan, ihan lisääntymiskykyynkin.
Sen minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa 😀
Oikeanlaisten rasvojen käyttö on yksi tärkeä tekijä. Kalansyönnin on todettu olevan yhteydessä pienentyneeseen riskiin saada muistisairaus. Etenkin rasvaisen kalan syönnillä on ollut merkitystä muistisairauksien ehkäisyssä. Rasvainen kala sisältää runsaasti omega-3 –rasvahappoja, jotka ovat elimistölle välttämättömiä rasvahappoja. Eniten niitä on villikaloissa, jotka luonnonmukaisesti syövät ravinnokseen meren mikrolevää, josta kala saa nämä rasvahapot.
Kasvatetut kalat eivät saa syödäkseen tätä mikrolevää. Toinen vaihtoehto olisi syödä itse sitä levää, mutta se on ”hieman” vaikeampaa. Syö siis villikalaa tai villikalasta tehtyä kalaöljyä, jossa on tarpeeksi EPA- ja DHA-rasvahappoja sekä antioksidanttisuoja öljyn hapettumisen ehkäisyyn. Tarjolla on nykyään myös vegaaneille suunnattu merellinen mikrolevä-öljy, jossa on nämä samat vahvat rasvahapot. Näistä öljyistä voit kysyä minulta lisää.
Tutkimustuloksia Alzheimerin tautiin sairastumisessa sekä ruokavalion vaikutuksesta siihen, on nykyään paljonkin. Syö muistaaksesi– kirjasta luin juuri, että Yhdysvalloissa asuvista Alzheimerin tautiin sairastuneissa japanilaisissa ja afrikkalais-amerikkalaisissa, oli havaittu ruokavaliolla olevan suuri vaikutus. He sairastuivat huomattavasti useammin Alzheimerin tautiin kuin vanhassa kotimaassaan asuvat maamiehensä. Teoriaa oli sitten testattu tutkimalla Alzheimerin taudin yleisyyttä ja kansallisia ruokavalioita 11 maassa. Tutkimuksessa oli huomattu, että ravinnon runsas energian ja rasvan määrä lisäsivät eniten Alzheimerin tautiin sairastumista. Alzheimerin taudilta suojaava ruokavalio puolestaan havaittiin olevan runsas kalan kulutus sekä runsas antioksidantteja sisältävä ruoka. Muistisairauden riski pienenee selvästi, kun syö kalaa ainakin pari kolme kertaa viikossa. Tutkimusten mukaan pitäisi syödä vielä paljon enemmänkin, noin 2 kg viikossa. Omega-3 –rasvahapot ehkäisevät elimistön tulehduksia kehossa.
Samassa kirjassa mainittiin, että masennuksesta kärsivillä on todettu olevan veren omega-3 pitoisuudet alhaisemmat kuin terveillä. Sillä voi olla vaikutuksia mielenterveyteen.
Tiedän, että parhaillaan on menossa laaja biomarkkeritutkimus Alzheimerin taudin aiheuttamiseen liittyen. Mukana on Lifebrain, johtava Oslon yliopiston LCBC-keskus tiiviissä yhteistyössä muiden akateemisten laitosten, kuten University of Oxbridge, Max Planck Institute, Cambridgen yliopiston kanssa. Oslon Tiedepuistossa sijaitseva Vitas AS –laboratorio on avainpartnerina mukana tässä tässä 10 miljoonan euron hankkeessa. Tutkimustyö aloitettiin viime vuonna ja se kestää 5 vuotta.
https://www.linkedin.com/pulse/vitas-receives-eu-h2020-funding-biomarker-research-gundersen
Vitas AS-laboratorio on myös mukana meneillään olevassa maailmanlaajuisessa omega3-rasvahappojen tutkimuksessa, jossa nähdään ns. kuivaveritestauksella tutkittavan veressä olevat 11 eri rasvahappoa. Tähän mennessä on testattu jo reilut 240 000 ihmistä. Minut mukaanlukien 🙂 Tärkeitä asioita nämä ja onneksi niitä nyt tutkitaan. Jos haluat myös testata itsesi, ota yhteyttä minuun.
Tästä pääset katsomaan mitä laboratorio tekee:
http://vitas.no/
Elämäntavoilla on kaksisuuntainen vaikutus Azheimerin taudin syntymiseen. Terveellisillä elämäntavoilla, kuten liikunnalla ja ruokavaliossa käytettävillä tyydyttymättömillä rasvoilla (öljy ja kala), on sairaudelta suojaava vaikutus.
Epäterveelliset elämäntavat, kuten tupakointi ja liikunnan puute puolestaan saattavat suurentaa Alzheimerin taudin riskiä. Monien kroonisten sairauksien taustalla vaikuttaa kehossa oleva hiljainen tulehdustila. Näin myös on todettu Alzheimerin taudin osalta. Hiljainen tulehdustila ei välttämättä anna mitään selviä merkkejä, mutta se voi vaikuttaa kehossa kymmeniä vuosia tuhoja tehden ja laukaista jossain vaiheessa päälle jonkin sairauden. Stressi, ympäristömyrkyt, lihavuus, runsas sokerin ja valkoisen viljan syöminen, tyydyttyneen rasvan ja alkoholin runsas käyttö ovat myös haitaksi. Hyvä ruokavalio ehkäisee ja sammuttaa ”tulipaloa” kehossa. Verensokeri täytyy pitää myös tasapainossa ja välttämättömiä rasvahappoja täytyy saada riittävästi.
Aktiivisuus, opiskelu ja aivojen jatkuva aktiivinen käyttö pienentää riskiä sairastua. Masennus pitäisi myös hoitaa mahdollisimman varhain. Aivoja pitää suojella vammoilta (kypärä päähän ym.) Muut sairaudet pitää myös hoitaa hyvin (verenpainetauti, diabetes). Ylipainoa pitää välttää. Kohtuullisesti alkoholia ja lopeta tupakanpoltto.
Antioksidantit apuna keholle
Kehossamme muodostuu kaiken aikaa vapaita radikaaleja. Niinkuin olen aiemminkin niistä kirjoittanut, vapaat radikaalit ovat erittäin voimakkaita ja lyhytikäisiä hapettimia, joita muodostuu kehossa kaiken aikaa. Ikääntyessä vielä enemmän. Vapaat radikaalit vaikuttavat haitallisesti esim. solun solukalvojen rasvoihin ja aiheuttavat solun toiminnan häiriintymisen. Vapaat radikaalit osallistuvat ikääntymisprosessiin ja edistävät ikääntymisen myötä syntyvien sairauksien, kuten syöpien, tulehdustilojen, nivelrikon, sydäntautien, mutta myös muistisairauksien kehittymistä. Kun vapaita radikaaleja on elimistössämme paljon, puhutaan oksidatiivisesta stressistä (hapetusstressi).
Koko ajan altistumme haitallisille kemikaaleille ja saasteille. Vääränlainen ruokavalio ja tupakointi lisäävät elimistön oksidatiivista stressiä. Kun tulehdus on päässyt täyteen vauhtiin, syntyy vielä enemmän happiradikaaleja.
Antioksidantit estävät tätä hapettumista. Jos et saa riittävästi antioksidantteja ravinnostasi tai kärsit suoliston imeytyvyyshäiriöstä, syntyneiden vapaiden radikaalien ylimäärä voi aiheuttaa kudostuhoa kehossa.
Antioksidantit poistavat ja auttavat elimistöstä torjumaan näitä vapaita radikaaleja vastaan. Sen takia on tärkeää, että niitä antioksidantteja saadaan ravinnosta. Antioksidantit pystyvät pysäyttämään aiheuttavia kudosvaurioita. Luonnollisia antioksidanttien lähteitä ovat kasvikset, hedelmät, marjat, pähkinät, täysjyvävilja, tumma suklaa, kahvi, pavut, mausteet ja yritit.
Itse olen huomannut, että yllättävän moni vanhempi ihminen syö todella vähän (tai ei ollenkaan) kasviksia tai marjoja/hedelmiä. Valitettavasti myös hoitolaitoksissa tai hoitokodeissa niitä on vähän (tai joskus ei ollenkaan) tarjolla! Usein ruoka on peruna-kastike-leipä-maito-kahvi –painotteista. Ihmettelen aina miten ihminen voi edes saada kaikki tarvitsemansa vitamiinit, kivennäisaineet, välttämättömät rasva- ja aminohapot syömästään ruoasta. Sairaana ollessaan näiden saanti olisi vielä tärkeämpää jotta toipuisi paremmin. Ravintoaineiden vähäinen saanti vaikuttaa vastustuskykyyn, haavojen paranemiseen ja muutenkin jaksamiseen. Tässä olisi paljon parantamisen varaa ja ravinnolla voitaisiin ennaltaehkäistä sairauksia, kuin myös saada parempaan kuntoon. ”Ruoka olkoon lääkkeesi ja lääke ruokaasi”.
C- ja E-vitamiinit ovat tärkeitä antioksidantteja. Ne suojaavat soluja agressiivisilta happiradikaaleilta. Myös sinkki, seleeni, kupari ja mangaani voivat vangita happiradikaaleja, ennenkuin ne aiheuttavat vahinkoa. C-vitamiinilla on paljon erilaisia tehtäviä kehossa, mutta se hidastaa myös ikääntymisen vaikutuksia. Parasta olisi saada C-vitamiini ja muutkin vitamiinit luonnollisesti ruoasta. Ikääntyneet tarvitsevat vielä enemmän antioksidantteja vastustuskyvyn heiketessä.
Tutkimustuloksista kerrotaan Syö muistaaksesi –kirjassa näin:
”Runsaan C-vitamiinin saannin on todettu vähentävän verisuoniperäiseen dementiaan sairastumista. Yhdysvaltalaistutkimuksessa todettiin, että Alzheimerin tautiin sairastumisriski väheni merkittävästi niillä, jotka saivat runsaasti C- ja E-vitamiinia”
C-vitamiinia on erityisen paljon ruusunmarjassa, mustaherukassa, tyrnimarjassa, mansikassa, sitrushedelmissä, appelsiinissa, kiivissä, paprikassa, parsakaalissa, kukkakaalissa, koivunlehdissä.
E-vitamiinia on pähkinöissä, siemenissä, manteleissa, vehnäalkioissa, kasviöljyissä, avokadossa, vihreissä kasviksissa, esim. parsa- ja ruusukaalissa, kananmunan keltuaisessa, hedelmissä ja marjoissa.
Aivolle hyviä vitamiineja ovat lisäksi
B12. Sen lähteitä ovat mm. kala, liha, kananmuna, maito, maitotuotteet, maksa, sisäelimet. Kasvisruokavaliota noudattavien olisi tärkeää ottaa se lisäravinteesta.
Kaikki muutkin B-vitamiinit ovat hyväksi, erityisesti hermostolle ja jaksamiseen (B1,B2,B3,B5,B6,B7,B9)
Folaatti – mikä taas tarvitsee B12-vitamiinia aktivoituakseen kehossa. Jos ei saa tarpeeksi folaattia ravinnosta, se heikentää solujen lisääntymistä ja uusiutumista. Folaatin imeytymiseen vaikuttaa mm. sinkin puute ja alkoholin runsas käyttö. Myös joidenkin lääkkeiden käyttö vähentää folaatin imeytymistä. Tällaisia ovat mm. asperiini ja epilepsialääkkeet. Koska folaatti tarvitsee B12-vitamiinia aktivoituakseen, sen vitamiinin puuttuminen johtaa folaatin puutosoireisiin. Folaattia saa mm. kasviksista, erityisesti kukkakaalista ja parsakaalista, täysjyvätuotteista, maksasta, pähkinöistä, pavuista ja linsseistä.
Koliini – vitamiinin kaltainen yhdiste. Yhdysvalloissa se on määritelty välttämättömäksi ravintoaineeksi, mutta Suomessa sille ei ole saantisuosituksia. Koliinia tarvitaan elimistössä rasvan ja kolesterolin aineenvaihdunnassa ja se toimii myös solujen viestinnässä, solukalvojen muodostumisessa ja sitä tarvitaan myös A-vitamiinin varastoimiseen. Koliinia saa mm. kananmunasta, naudan maksasta, kalasta, pähkinöistä, palkokasveista, vehnänalkioista.
Lykopeeni – se on voimakas antioksidantti, jota saadaan parhaiten tomaatista. Sitä on myös ruusunmarjassa, verigreipissä ja vesimeloonissa. Lykopeenia saadaan myös ketsupista. Lykopeeni on rasvaliukoinen ja imeytyy paremmin, jos sen kanssa nautitaan rasvaa tai rasvaista ruokaa. Lykopeeni tulee parhaiten esiin kypsennetystä tomaatista. Lykopeeni ei tuhoudu kuumennettaessa. Esimerkiksi tomaattikastike on hyvä lähde.
A-vitamiinilla on monia tehtäviä kehossa, mutta se vaikuttaa mm. vastustuskykyyn. Sillä on tärkeä tehtävä myös ihon, suoliston, hengitysteiden ja virtsateiden limakalvojen hyvinvoinnissa. A-vitamiinia tarvitaan myös silmien hyvinvointiin, se osallistuu hämäränäön ja värien aistimiseen. A-vitamiinia saa mm. porkkanasta, punakeltaisista hedelmistä ja vihanneksista, vihreistä lehtikasviksista, maksasta, maitovalmisteista, munankeltuaisesta ja voikukanlehdestä.
D-vitamiinia on Suomessa otettava ravintolisänä ympäri vuoden. D-vitamiinin tärkein tehtävä on auttaa kalsiumia imeytymään ja kiinnittymään luustoon. On myös muistettava, että ikääntyessä proteiinien, välttämättömien rasvahappojen, vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve kasvaa. Jos syö ravinneköyhää ravintoa, se johtaa ravintoaineiden puutoksiin, jolloin toimintakyky heikkenee, infektiot lisääntyvät, haavat paranevat huonosti, kaatumisriski suurenee ja sitä kautta sairaalakierre ja laitostuminen uhkaa.
On siis tärkeää muistaa syödä puhdasta, yksinkertaista, ravintorikasta ruokaa.
Kasviksia kannattaa syödä monipuolisesti ja vaihtelevasti. Jos ei pysty pureskelemaan, niistä voi tehdä smoothien, sosekeiton tai keittää kevyesti. Smoothiet ovat tulleet nykyään suosituiksi, eli ainekset tehosekottimeen ja niistä tulee juoma, jossa on myös vitamiinit jäljellä. Pohjana voi käyttää kauramaitoa/vettä/tuoremehua/marjasosetta ja lisätä esimerkiksi maustamatonta jogurttia, mustikoita, mansikoita, banaania, vadelmia, omenaa, karpaloita, puolukoita, pähkinöitä, siemeniä jne. oman maun mukaan ja vaihdellen aineksia. Suomalaiset marjat ovat ihan huippuruokaa. Ne sisältävät paljon polyfenoleja. Makeutuksena voi käyttää banaania tai hunajaa. Ripauksen kaneliakin voi välillä laittaa. Ihan mistä itse pitää ja testailla uusia makuja.
Sitten on vielä vihersmoothiet, jotka ovat nykypäivänä erittäin suosittuja ruokaisia juomia täynnä hyviä ravinteita. Ne ovat yleensä tehty veteen tai kaura- tai mantelimaitoon johon on lisätty kaikenlaisia vihreitä aineksia, kuten salaatteja, pinaattia, parsakaalia, kurkkua, yrttejä, esimerkiksi tuoretta inkivääriä tai minttua, nokkosta, voikukkaa, vuohenputkea, lehtikaalia, avokadoa, makeutukseksi voi laittaa tuoretta ananasta, banaania… Ohjeita löytyy vaikka kuinka paljon internetistäkin.
Annetaan aivoille hyvää ravintoa, pidetään mieli virkeänä ja nautitaan elämästä!
Terveisin
Susanna
ps. täältä löytyy myös muistisairauksista lisää tietoa
http://www.alzheimerinfo.fi/alzheimerin-tauti
https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet
https://www.parkinson.fi/tietoa
Suosittelen myös lainaamaan vaikka kirjastosta kirjaa: Satu Jyväkorpi: Syö muistaaksesi – Ravitsemus aivoterveyden edistäjänä. Siitä löytyy myös ruokaohjeita
Sunjeesi Instagram