Itseäni ainakin mietityttää ravinnosta saatavat kemikaalit, miten ne vaikuttavat meihin pitkällä juoksulla…? Ruoan lisäksi kemikaaleja meihin imeytyy ulkoisesti, esim. pesuaineiden, voiteiden, meikkien, dödöjen ja muiden tällaisten tuotteiden kautta. Lisää tulee myös vaatteista, huonekaluista ja ilmasta. Lapset altistuvat monille kemikaaleille päivittäin, vaikkapa lelujen kautta. Vanhat lelut saattavat sisältää sellaisia kemikaaleja, jotka ovat nykyään kiellettyjä. Varsinkin Aasian maissa tehdyt lelut. Siellä se ei ole niin tarkkaa… Esimerkiksi muovin pehmentämiseen käytettäviä myrkyllisten aineiden käyttöä on jo nyt rajoitettu leluissa, mutta vanhoissa leluissa ne vielä ovat. Kyseessä voi olla vaikkapa pehmeä nuken pää, jota sitten vauva ”maistelee” suullaan… Sama juttu koirien leluissa. Ei tällaisia ole tullut edes mieleen aikaisemmin, koska ei ollut tietoa.
Teollisuus käyttää noin 100 000 erilaista kemikaalia. Suomessa valmistetaan noin 30 000 vaaralliseksi luokiteltua valmistetta. Osa näistä kemikaaleista (yli 5000 ainetta) ovat myrkyllisiä ihmisille, eläimille ja luonnolle. Kaikista ei edes tiedetä miten ne vaikuttavat. Jotenkin älytöntä, että sellaisia edes käytetään… Tuotteissa on varoitusmerkinnät, esimerkiksi että on tuote on haitallista hengitettynä. Joissakin on merkintä, että sitä ei saa kaataa maahan tai viemäriin ja pitää viedä ongelmajätelaitosten käsiteltäväksi. Useimmat varmaan noudattavat näitä ohjeita ja ottavat vastuun ympäristömme tilasta, mutta on tietty niitäkin jotka eivät paljoa piittaa asiasta. Kaikkien kemikaalien vaikutuksia elinympäristöön ei edes tunneta. Eikä kaikkien kemikaalien yhteisvaikutusta meihin itseemmekään tunneta. Kemikaalit voivat kulkeutua vesistöihimme, josta ne taas siirtyvät kaloihin ja muihin veden eliöihin. On tutkittu esimerkiksi aurinkovoiteen liukemista iholta veteen, kemikaali muuttuu ja vaikutukset muuttuu. Miten se vaikuttaa veden eliöihin?
Kalojen syömisestä Evira antaa Suomessa syöntisuositukset. Kalahan on normaalisti terveellistä ja hyvää ravintoa, mutta rajoituksia siinäkin on juuri näiden ympäristömyrkkyjen takia:
Kalan hyvistä ravitsemuksellisista ominaisuuksista huolimatta Itämerestä, etenkin Pohjanlahdesta ja Suomenlahdesta pyydettyä lohta tai taimenta ja silakkaa syömällä voi altistua tavanomaista suuremmille määrille terveydelle haitallisia dioksiineja ja PCB-yhdisteitä. Sisävesien petokaloista, etenkin hauesta, mutta myös meressä elävästä hauesta, voi saada tavanomaista suurempia määriä metyylielohopeaa. Mitä iäkkäämpi kala, sitä enemmän se on ehtinyt kerätä vierasaineita.
Näistä syistä edellä olevaan yleiseen kalan syöntisuositukseen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut seuraavat poikkeukset:
- Lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat voivat syödä vain 1-2 kertaa kuukaudessa isoa, perkaamattomana yli 17 cm:n silakkaa tai vaihtoehtoisesti Itämerestä pyydettyä lohta tai taimenta.
- Lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat voivat syödä järvestä tai merestä pyydettyä haukea vain 1-2 kertaa kuussa.
- Raskaana olevien ja imettävien äitien ei pitäisi syödä haukea ollenkaan, koska se kerää elohopeaa.
- Sisävesialueiden kalaa päivittäin syöviä suositellaan vähentämään muidenkin elohopeaa keräävien petokalojen käyttöä. Näitä kaloja ovat hauen lisäksi isokokoiset ahvenet, kuhat ja mateet.
Muuta kalan vierasaineista ja käyttörajoituksista
Näiden suositusten tarkoituksena on mahdollistaa kalan turvallinen käyttö. Suosituksia laadittaessa on otettu huomioon kalojen dioksiinit, PCB-yhdisteet, elohopea ja cesium-137. Turvallisuuden arvioinnissa on kalan annoskokona käytetty 100 grammaa. Jos syö vähemmän kerralla, voi vastaavasti nauttia useampia aterioita. Silakkaa ja Itämerestä pyydettyä lohta tai taimenta ja sisävesien petokalaa voi syödä ajoittain, esimerkiksi kesäaikaan runsaastikin, kunhan vastaavasti tasapainottaa ja rajoittaa niiden nauttimista vuoden mittaan.
Osan (jopa kolmasosan) rasvaan kertyneistä dioksiineista ja PCB:istä voi poistaa nylkemällä kalasta nahka ennen ruoanvalmistusta. Poikkeukset syöntisuosituksiin eivät koske pientä silakkaa, joka on perkaamattomana alle 17 cm. Fileoitu silakka on yleensä isoa, yli 17 cm.
Sisävesikalojen dioksiini- ja PCB-pitoisuudet ovat vähäisiä, ja muiden järvikalojen elohopeapitoisuudet pienempiä kuin hauen. Kalan elohopea- ja cesium-137-pitoisuudet vaihtelevat eri järvissä.
http://www.evira.fi/portal/51466
Sitten taas iloisempiin asioihin; yhdysvaltalainen ympäristöjärjestö Environmental Working Group (EWG) on listannut 15 vähiten torjunta-aineita sisältäviä kasviksia ja hedelmiä. Listalla ei tietty ole Suomalaiset, metsästä poimitut marjat, mitkä ovat parhaita! 🙂 Mutta tässä siis se Clean 15:
- Avokaado
- Maissi
- Ananas
- Kaali
- Pakasteherneet
- Sipuli
- Parsa
- Mango
- Papaija
- Kiwihedelmä
- Munakoiso
- Hunajameloni
- Greippi
- Cantaloupe –meloni
- Kukkakaali
Valinnoilla yleensäkin voimme vähentää meidän saamaa kemikaalikuormaa ja edistää terveenä pysymistä. Kannattaa hieman kyseenalaistaakin tuotteita, niissä korostetaan tottakai hyviä ominaisuuksia, mutta samalla jätetään vähemmälle huomiolle huonot ominaisuudet ja vaikutukset. Pitää punnita mikä on itselleen, perheelleen, läheisilleen ja ympäristölleen paras vaihtoehto. Kaali on näköjään ainakin ihan hyvä vaihtoehto! 🙂
-Susanna
ps.
Katso miten valvontaviranomaiset ovat Suomessa huomioineet ja tutkineet näitä asioita
EVIRA Professori Kimmo Peltosen seminaariesityksestä video, jonka aiheena on haitalliset aineet elintarvikkeissa, ihmisnäkökulmasta.
http://wms.magneetto.com/syke/2013_1126_seminaari_08_peltonen/view
THL / Johtava tutkija Hannu Kivirannan seminaariesityksestä video, jonka aiheena on:
Ihmisten altistuminen haitallisille aineille
http://wms.magneetto.com/syke/2013_1126_seminaari_09_kiviranta/view
Tukes / Erikoistutkija Jukka Ahtiaisen seminaariesityksestä video, jossa aiheena on Kemikaalien yhteisvaikutusten, hormonihäiritsijöiden ja nanomateriaalien riskit – tiedettä vai politiikkaa?
http://wms.magneetto.com/syke/2013_1126_seminaari_10_ahtiainen/view
Ympäristö.fi –sivusto
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Kemikaalien_ymparistoriskit
EWG Environmental Working Group
http://www.ewg.org/
Sunjeesi Instagram