Parasympaattinen hermosto

Parasympaattisen hermoston tehtävänä on auttaa elimistöämme palautumaan, rauhoittumaan ja ylläpitämään kehon lepotilaa.

Hermosto on yksi elinjärjestelmistämme.  Se koostuu keskushermostosta ja ääreishermostosta.

Keskushermosto = aivot, aivorunko ja selkäydin.  Ääreishermosto levittäytyy joka puolelle kehoamme. Ääreishermot lähtevät aivoista ja selkäytimestä, Aivohermot ja selkäydinhermot välittävät ja tuovat takaisin viestejä.

Ääreishermosto jakautuu vielä somaattiseen ja autonomiseen hermostoon.  Somaattisen hermoston avulla pystymme säätelemään tahdonalaisesti lihaksia, esimerkiksi kävelyä.

Autonominen hermosto säätelee meidän tahdostamme riippumattomia toimintoja, kuten sydämen sykettä, hengitystä ja ruuansulatusta.

Autonominen hermosto jakaantuu vielä sympaattiseen hermostoon ja parasympaattiseen hermostoon.

Tämä parasympaattinen hermosto aktivoituu levossa. Se auttaa sinua palautumaan rasituksista, se rauhoittaa elimistön toimintoja ja pääset takaisin tasapainoon. Kun parasympaattinen hermosto aktivoituu, sydämen syke alenee, verenpaine laskee, hengitystiheys pienenee ja ruuansulatus tehostuu.

Parasympaattisen tärkein hermo on kymmenes aivohermo, nimeltään kiertäjähermo eli vagushermo. Se ulottuu kehon kaikkiin tärkeisiin elimiin, vaikuttaen laaja-alaisesti terveyteemme. Sen hermosyyt osallistuvat useisiin elintärkeisiin toimintoihin, kuten sydämen sykkeen, hengityksen ja ruoansulatuksen säätelyyn. Vagushermon päärungot kulkevat kaulan kahta puolta pallean läpi vatsaan ja lantion alueelle. Se hermottaa rinta- ja vatsaontelon sisäelimiä, kurkunpään lihaksia ja ulkokorvaa.

Vagushermon voit aktivoida hengityksesi avulla. Kun teet muutaman syvän ja rauhallisen palleahengityksen, stimuloit vagushermoa ja sydämen syke ja verenpaineesi laskevat. Stressitilanteessa jo muutama pitkä tietoisesti tehty uloshengitys rauhoittaa ja aktivoi palautumista. Hengityksen voi helposti tehdä kiireen keskellä tai jännittävässä tilanteessa. Kun hengität kunnolla, kehosi hapettuu paremmin ja tunnet olosi piristyneemmäksi. Opettele tämä taito!

Stressi muuttaa hengitystämme pinnalliseksi, jolloin se vaikuttaa siihen, ettei keuhkot täyty kunnolla. Pitkään jatkunut stressi heikentää myöskin vagushermon toimintaa.

Harjoittelemalla rauhallista palleahengitystä ja aktivoimalla vagushermoa voit lieventää myös kipua.

Istu, seiso tai käy selinmakuulle, selkä ja niska suorassa, hartiat rentona.
Sulje silmät, pidä vatsa rentona ja kohdista rauhallinen, syvä hengitys vatsaan saakka. Vatsa nousee, ilma hieroo kylkiä ja keuhkojen alaosaa. Rintakehä laajenee, mutta vatsan pitäisi kohota rintaa enemmän. Voit aluksi pitää kättä vatsalla ja aloittaa harjoittelu selinmakuulla.
Hengitä rauhallisesti nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Pidä kurkku rentona.
Uloshengitys saa olla hieman sisäänhengitystä pidempi, rentouta kehosi tietoisesti.

Anna itsellesi aikaa oppia hengittämään oikein, harjoittelemalla päivittäin sen oppii ja siitä pitäisi tulla tapa arjessa. Hengittämisen merkitys hyvinvointiisi on todella suuri.

Vagushermoa aktivoi hengityksen lisäksi mielihyvähormonin (oksitosiini) erittyminen. Rentoutumiseen auttaa esimerkiksi halaaminen ja kosketus. Myös hieronta, meditaatio, jooga, akupunktio, avantouinti ja nauraminen ovat tehokkaita keinoja rentoutumiseen ja aktivoimaan palautumista.

Liikunta ja sitä kautta hyvä fyysinen kunto tukee parasympaattisen hermoston toimintaa. Mukavat harrastukset ja pulahtaminen viileään veteen uimaan auttavat myös elimistön palautumiseen. Hyvä uni ja ravinto pitävät sinut toimintakykyisenä.

Lisäät hyvinvointiasi, kun et käy koko ajan ylikierroksilla, vaan kiinnität huomiota, että parasympaattinen hermosto pääsee aktivoitumaan.

Mukavia ja rentouttavia lepohetkiä päivääsi!